Kemin LumiLinna avaa ovensa tammikuussa

Kemin LumiLinna avataan jälleen tammikuussa aivan kaupungin keskustan kupeeseen, Perämeren rannalle. Linnan avajaisia juhlitaan lauantaina 21.1.2017. Linna rakennetaan nyt 22. kertaa. Sen rakennuttaa ja sen toiminnasta vastaa kokonaisuudessaan Kemin Matkailu Oy.

LumiLinna on merivedestä rakennettu nähtävyys, joka koostuu LumiRavintolasta, LumiHotellista, LumiKappelista ja muun muassa lumi- ja jääliukumäistä. Linnan rakentamiseen tarvitaan noin 25 000 kuutiota lunta.

LumiLinna-alueesta kehi­tetään ympärivuotista matkai­lukeskittymää. Alueelle ava­taan joulukuussa myös pienhuvilat, joista avautuu merinäköala ympäri vuoden. Päänähtävyytenä on vuodesta 2018 alkaen ympärivuotinen LumiLinna. Kesällä alueella toimii myös leirintä­alue, joka kantaa myös LumiLinna-nimeä.

Ympäri vuoden avoinna oleva LumiLinna-näyttely Sisäsataman vanhassa Tullimakasiinissa esittelee lumi- ja jäärakentamista sekä lumilinnojen historiaa osana Kemin talvielämyksiä.

Kemin LumiHotelli voitti kansainvälisessä luksushotelleja vertailevassa kilpailussa kahdessa kategoriassa. Maailmanlaajuisen Bespoke Luxury Experience -sarjan lisäksi LumiHotelli palkittiin Suomen parhaana ekohotellina. ■

Kestävä Kivitalo-palkinto asuinkerrostalolle

As. Oy Arabiankatu 4 sai Kestävä Kivitalo -palkinnon. Kohteen pääurakoitsijana toimi Skanska Talonrakennus Oy, arkkitehtisuunnittelusta vastasi Brunow & Maunula Oy ja rakennesuunnittelusta A-Insinöörit Turun Juva Oy. Talon on rakennuttanut Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma.

Kesäkuussa 2015 Helsingin Arabianrantaan valmistuneen kerrostalon julkisivut on paikallamuurattu käsinlyödyistä tiilistä ja pihapuolen pinta on rapattu valkoiseksi. Talo yhdistyy kauniisti sitä ympäröiviin 30- ja 40- lukujen tehdasrakennuksiin. Talon välipohjarakenteet on tehty betonista paikalla valaen. ■

Isoon Omenaan suuri aurinkosähkövoimala

Espoossa sijaitsevaan Kauppakeskus Isoon Omenaan rakennetaan aurinkosähkö­järjestelmä, josta tulee Suomen suurin liikekiinteistöön toteutettu aurinkosähkö­voimala. Katoille asennetaan noin 2 000 aurinkopaneelia, jotka tuottavat vuosittain noin 460 000 kWh aurinkosähköä. Määrä vastaa noin 230 kerrostaloasunnon vuosittaista sähkönkäyttöä.

Projekti toteutetaan uudenlaisella sopimusmal­lilla. Ison Omenan omistavan ­Cityconin kumppanina ­ toi­­­­miva Solarigo Oy inves­toi­ voimalaan ja huolehtii järjestelmän suunnittelusta, asennuksesta sekä toiminnasta koko sopimuskauden ajan. Citycon ostaa Solari­gon omistaman voimalan tuottaman aurinkosähkön, joka käytetään Ison Ome­nan energiantarpeeseen. Rakennettava aurinko­­- voi­mala tar­joaa kotimaista ja päästötöntä aurinko- ­sähköä jopa 35 vuoden ajan. ■

Takuuajan virhe­kustannukset laskivat

Rakennusteollisuus RT:n kysely jäsenyritystensä asuntorakentamisen takuu­virhekustan­nuk­sista osoittaa, että takuuajan virhekustan­nukset ovat laskeneet. Vuonna 2015 kustannukset olivat seuranta-ajan alhaisimmat. Virhekustannusten osuus hankkeiden kokonaiskus­tannuksista oli hieman alle 0,6 prosenttia.

Takuuajan virhekustannuksia enemmän laskua on tapahtunut takuuajan jälkeen havaittujen virheiden kustannuksissa. Seuranta-aikana niiden osuus on ollut korkeimmillaan yli 2 prosenttia hankkeiden kokonaiskustannuksista. Vuonna 2015 määrä oli 0,1 prosenttia.

Korjauslistojen kärkipäässä ovat parvekeovien ja -lasitusten sekä ikkunoiden asennuksiin liittyvät ongelmat. Lisäksi takuutöinä on korjattu muun muassa seinäpintojen maa­lauksia sekä halkeamia seinissä ja katoissa.

Kyselyyn vastanneet edustivat tasaisesti kaikenkokoisia yrityksiä, joiden liikevaihto oli 2–530 miljoonaa euroa. ■

Vaihto nollapäästöiseen lämmitykseen

TA-Yhtiöt muuttaa Vihdin Nummelassa sijaitsevan asumisoikeuskohteensa lämmitysmuodon kaukolämmöstä maalämpöön. Maalämmön lisäksi kiinteistöön asennetaan sähköä tuottavia aurinkopaneeleita..

Maalämmössä kaksi kolmasosaa energiasta saadaan maaperästä ja kolmasosa ostetaan. Vihdin Pläkkisepäntie 1:n asumisoikeuskohteessa 30 prosentin osuus tuotetaan rakennusten katoille asennettavilla aurinkopaneeleilla sekä tuulivoimalla. Kiinteistön lämmityksestä ei aiheudu lainkaan suoria hiilidioksidipäästöjä. Maalämpöön siirtyminen tapahtuu poraamalla yli kilometrin verran porakaivoja piha-alueelle.

TA-Yhtiöiden omistuksessa olevista asuinkiinteistöistä noin 20 on jo siirretty maalämmön piiriin. Pläkkisepäntie 1:n asumisoikeuskohde on ensimmäi­nen, jossa käytetään myös aurinko- ja tuulivoimaa. ■

YIT:n ja Aren ammattilaiset palkittiin laadusta

Rakentamisen Laatuteko 2016 -kilpailun voitto jaettiin kahden ehdokkaan kesken. Voittajat valinnut ministeri Kimmo Tiilikainen palkitsi sekä työntekijä- että työnjohtopuolen. Laatu­rakentamisesta palkittiin YIT:llä vastaavana mestarina työskentelevä Aki Ahremaa sekä Aren putkiasentajaryhmä.

Lähes 20 vuotta YIT:llä työskennellyt turkulainen Ahremaa on jämpti johtaja, joka omalla esimerkillään luo koko työmaa­henkilöstölle laadukkaan tekemisen ilmapiiriä. Perustelujen mukaan Ahremaan kaikessa toiminnassa nousee esille vahva tahto laadukkaan lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Aren putkiasentajaryhmä palkittiin erityisesti yhteistyökyvyn, myönteisen asenteen ja ennakoivan työskentelytavan ansiosta. Ryhmän työntekijät Simo Järvelä, Joonas Saari­maa, Timo Kaarakainen ja Arto Keski-Nikkola kertovat työnsä lähtökohdaksi sen, että kun oma työ tehdään kerralla kuntoon, myös muut pystyvät tekemään osuutensa sujuvasti.

Rakentamisen laatuteko -kilpailu on osa laajempaa laadun kehittämishanketta. Rakennusteollisuus RT:n kanssa kilpailun toteuttavat Rakennusliitto, Rakentamisen Laatu RALA ja Rakennus­lehti. ■

Opas sisäilmaongelmien tutkimiseen

Ympäristöministeriö julkaisema opas ”Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus” on täysin uusittu. Se on ajantasainen oppikirja ja ohje kosteus- ja mikrobivaurioiden ja kiinteistöjen sisäilmaongel­mien kanssa tekemisissä oleville kuntotutkijoille ja muille asiantuntijoille.

Kosteusvauriot ovat yleisiä sisäilmaongelmien aiheuttajia, mutta sisäilmaongelmia aiheuttavat myös muut, kosteudesta riippumattomat tekijät. Ongelmien ratkaisu edellyttääkin hyvää kokonaisuuden hallintaa, jossa otetaan huomioon paitsi kemiallisten ja mikrobiologisten altisteiden mahdollisuus, myös tilojen käyttöön, fysikaalisiin olosuhteisiin ja ilmanvaihtoon liittyvät tekijät.

Oppaassa kuvataan tärkeimmät sisäilman laatua heikentävät tekijät ja niiden tutkimusmenetelmät. Lisäksi käsitellään aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä, kuntotutkimukseen liittyvää ohjeistusta sekä kuntotutkimusten tekijöiden pätevyysvaatimuksia. ■