1960- ja 70-luvun asunnot:

Remontteihin lähivuosina jopa kolme miljardia

Jopa noin 66 000:een 1960–1970-luvuilla rakennettuun asuntoon on tulossa remontti seuraavan viiden vuoden aikana. Korjauksiin investoitaisiin noin 2,7 miljardia euroa. Erityisesti suunnitteilla on putki-, julkisivu- sekä ikkuna- ja oviremontteja. Nämä tiedot selviävät työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä kyselytutkimuksesta.

Vastanneista kolme neljästä ilmoittaa, että heidän hallinnoimaansa kiinteistöön on suunnitteilla korjauksia. Näistä 76 % on tarkoitus toteuttaa viiden seuraavan vuoden aikana.

Noin 70 prosentilla vastanneista suunnitelmissa on putkiremontti tai muu talotekniikan uusiminen. Julkisivuremontti tai vesikaton korjaus on esillä yli puolessa vastauksista. Ikkunoiden tai ulko-ovien vaihtaminen on ajankohtaiseksi yli 30 prosentilla ja pihojen kunnostustoimenpiteitä kaavailee noin kolmannes. Lisäkerrosten ja hissin rakentamista suunnittelee noin kuusi prosenttia vastanneista.

”Valtaosa maamme lähiökerrostaloasunnoista on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla. Noin 570 000 kerrostaloasuntoa on välittömässä korjaustarpeessa. Tämä aiheuttaa sekä asunto-, että kiinteistöosakeyhtiöille nousevia kustannuksia tulevina vuosina. Se pakottaa myös suomalaisen rakennusteollisuuden kehittämään omaa toimintaansa”, sanoo neuvotteleva virkamies Reima Sutinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Myös puurakentamista

Kyselyssä selvitettiin myös kiinnostusta puurakentamiseen, sillä puun käyttö korjausrakentamisessa on nykyisten määräysten mukaan mahdollista. Vastaajista 28 prosenttia ilmoitti olevansa kiinnostuneita puun käytöstä korjaus- ja lisäkerrosrakentamisessa.

”Vastaukset kertovat, ettei puun käyttömahdollisuuksia vielä tunneta perinteisten korjaustapojen rinnalla. Puu sopii hyvin lähiökerrostalojen julkisivujen energiakorjauksiin sekä lisäkerros- ja täydennysrakentamiseen”, toteaa Sutinen.

Todellista potentiaalia

Kyselytutkimuksessa kartoitettiin 1960–1970-lukujen kerrostalojen korjaamisen todellista potentiaalia eli, kuinka paljon, millä aikavälillä ja mitä korjauksia taloissa todennäköisesti tehdään. Tutkimuksen kohteena olivat erityisesti kuntien omistamat vuokrataloyhtiöt Suomen kasvukeskuksissa ja suurimmissa kaupungeissa.

Kyselytutkimuksen suoritti kesällä 2015 työ- ja elinkeino- ministeriön toimeksiannosta Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy. Kyselyyn vastanneet olivat pääosin asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijöitä, hallitusten puheenjohtajia ja jäseniä sekä muita kerrostalokiinteistöjä hallinnoivia henkilöitä. Kyselyyn vastasi 3 376 henkilöä. ■

Kyselyn loppuraportti löytyy työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelusta osoitteesta: http://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/kyselytutkimus_suomalaisen_kerrostalokannan_todellisesta_korjauspotentiaalista_10_2015.98033.xhtml

Tietopankki rakennustyömaan kosteudenhallintaan

Lokakuussa avatulle ilmaiselle Kosteudenhallinta.fi­­­­­­ -sivustolle on koottu tietoa rakentamisen kosteusvaurioiden ehkäisemiseen liittyvistä toimista. Tietoa voivat hyödyntää ammatti- ja pientalorakentajat.

Ohjeet liittyvät lähinnä uudisrakentamiseen. Niitä voi hyödyntää myös sellaisissa korjaus- tai muutostöissä, joissa rakennuksen osia altistuu ulkopuoliselle kosteudelle.

Sivusto vastaa keskeisimpiin kysymyksiin, kuten kuinka kosteusvaurioita voidaan ehkäistä tai syntyneitä vaurioita havaita, kuinka kuivanapitoprosessi kokonaisuudessaan toteutetaan ja mitä eri rakenteissa tulee erityisesti huomioida.

Rakennushankkeen vaihteet-osio kertoo päätöksistä ja vähimmäistoimenpiteistä, joita eri osapuolten tulee tehdä hankkeen eri vaiheissa. Osapuolet-osiossa on tietoa, mitkä asiat ovat kunkin vastuulla. Rakenteet-osioon on koottu tietoa esimerkiksi eri rakenteiden kosteusriskeistä. Toimet-osiossa esitellään konkreettisia tapoja suojaukseen, kuivatukseen, mittaukseen, kosteudenhallintasuunnitelman tekemiseen sekä yleiseen riskien hallintaan. ■

Kosteusturvallisen rakentamisen palkinnot Helsinkiin ja Ouluun

Toista kertaa jaettu Kosteusturvallisen rakentamisen palkinto on myönnetty Helsingin ja Oulun rakennusvalvontavirastoille. Molemmat ovat kehittäneet rakentamiseen liittyvän kosteudenhallinnan parantamiseksi uudet toimintatapamallit. Oulun ehdotuksen rinnalla mallin kehitystyöstä palkittiin myös ympäristöministeriön ja Oulun ammattikorkeakoulun edustajat.

”Sekä Helsingissä että Oulussa pyritään Oulun termiä käyttäen ’hoksauttamaan’ ohjeistuksen ja toimintatavan myötä rakennushankkeeseen ryhtyviä, jotta he varautuisivat riittävän ajoissa myös rakennustyön aikaiseen kosteudenhallintaan. Oulussa esimerkillistä on lisäksi halu edistää asiaa rakennuttajien ja rakennusliikkeiden kanssa käytävien keskustelujen avulla”, tuomariston puheenjohtaja, professori Juha Vinha kertoo.

Helsingissä rakennushankkeeseen ryhtyneitä ohjataan huomioimaan rakennustyön aikainen kosteudenhallinta jo huomattavasti ennen aloituskokousta. Kosteudenhallinta pitää ottaa huomioon suunnitteluratkaisuissa, niiden toteutuskelpoisuudessa ja työnaikaisessa valvonnassa. Rakennushankkeen laajuudesta ja vaativuudesta riippuen lupapäätökseen otetaan mukaan tarpeelliset rakennustyön aikaista kosteudenhallintaa koskevat määräykset.

Oulussa korostetaan rakennushankkeeseen ryhtyvän sekä käyttäjän roolia ja vastuita. Oulun toimintamallissa tarkastellaankin rakennusaikaisen kosteudenhallinnan lisäksi myös rakennuksen käytönaikaista kosteudenhallintaa.

Kokemukset kummastakin kaupungista ovat samansuuntaisia. Rakennuttajat ovat käytännössä lisänneet urakkaohjelmiin vaatimuksia työnaikaisesta kosteudenhallinnasta. Ehdotukset ovat jo nyt muuttaneet rakennusalan omia käytäntöjä kosteudenhallinnan parantamisessa. ■

Hirsirakenteinen palvelukoti elinkaarimallilla

Lemminkäinen rakentaa elinkaarimallilla Pudasjärven kaupungille hirsirakenteisen palvelukodin. Rakennustyöt käynnistyivät marraskuussa. Hankkeen kokonaisarvo on noin 12 miljoonaa euroa. Hirsitoimituksen alihankkijana toimii paikallinen Kontiotuote Oy.

Rakennuksen hoito, ylläpito, käyttäjäpalvelut sekä palvelusopimuksen aikaiset perusparannusinvestoinnit ovat Lemminkäisen vastuulla 20 vuoden palvelujakson ajan.

”Pudasjärven kohde on ensimmäinen elinkaariperiaatteella toteutettava palvelutalourakkamme, joka tuo mukanaan uudentyyppisiä, mielenkiintoisia haasteita, koska talossa on hoivapalvelutoimintaa vuorokauden ympäri läpi vuoden. Kohde on myös luonteva jatko parhaillaan rakenteilla olevalle Pudasjärven hirsikoulun elinkaarihankkeellemme”, sanoo Suomen talonrakentaminen -liiketoimintasegmentin johtaja Pauli Mäkelä Lemminkäiseltä.

”Uuden tehostetun palvelun asumisen tavoitteena on vaikuttaa siellä asuvien ikäihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Hirsirakenne valittiin hyvän sisäilman, ekologisuuden ja miellyttävyyden vuoksi, ja Lemminkäisen tarjoamat elinkaaripalvelut tekevät rakennuksen ylläpidosta kaupungille huoletonta”, sanoo tekninen johtaja Eero Talala Pudasjärven kaupungilta. ■

LVI-ala palkitsi Sormusen ja Constin

Grandlund Consultingin toimialajohtaja Piia Sormunen on valittu Vuoden 2015 LVI-Naiseksi. Sormunen toimii aktiivisena alan kehittäjänä. Hän on tekniikan tohtori ja on toiminut nykytehtävänsä lisäksi monipuolisissa tehtävissä alalla, kehitysinsinööristä, ryhmäpäälliköstä alan opettajaksi. Grandlund Oy on teknisellä alalla poikkeuksellinen yritys, jossa johtoryhmästä 75% on naisia.

Vuoden 2015 LVI-urakoitsija -tunnustuksen on saanut Consti Talotekniikka. Vuonna 2008 perustettu yritys tunnetaan hyvämaineisena ja osaavana korjausrakentamiseen keskittyvänä lämpö-, vesi- ja ilmastointialan erikoisliikkeenä. Se on toiminnallaan luonut positiivista mielikuvaa talotekniikka-alasta, erityisesti korjausrakentamisen alueella.

Consti Talotekniikka on pystynyt kannattavaan kasvuun viime vuosien haasteellisessa markkinatilanteessakin. Yrityksen liikevaihto 2014 oli 95 miljoonaa euroa ja se työllistää noin 500 henkilöä.

Patinoidut betoni­julkisivut palkittiin

Kangasala-talon julkisivut saivat Vuoden 2015 Betonijulkisivu -arkkitehtuuripalkinnon. Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen–Komonen Oy:n suunnitteleman rakennuksen julkisivussa betonielementtisaumat ovat luonteva osa ruudukkoa erottumatta muusta saumoituksesta.

Kangasala-talon harmaat sandwich-elementit on patinoitu ruosteensävyisiksi Betoni­pallas Oy Pertti Kukkosen Umbra-patinavärjäysmenetelmällä. Kemiallisessa reaktiossa vesiliukoiset rautayhdisteet reagoivat betonin pinnassa sementin kanssa ja väri muuttuu ruosteen ruskean sävyiseksi. Käsittely tehdään isoina pintoina elementtisaumojen yli, ja tarvittaessa se myös tasaa mahdollisia elementtien sävyeroja.

Betonielementit on valmistanut Betset Oy.

TTY:n Kampusareena kannustaa yhteistyöhön

Tampereen teknillinen yliopisto avasi syksyllä Kampusareenan. Se on tieteen, tutkimuksen ja teknologian kohtaamispaikka sekä yliopiston uusi maamerkki.

Kampusareenaa on luonnehdittu uudenlaiseksi innovaatioalustaksi, joka sekä tiloiltaan että palveluiltaan mahdollistaa yritysten, tutkijoiden, opiskelijoiden ja opettajien yhdessä tekemisen ja joka synnyttää uutta pöhinää ja epävirallisia ja ennakoimattomia tapaamisia.

Yrityksille on tiloista varattu noin 40 prosenttia. Rakennuksessa on runsaasti avoimia työ-, opetus- ja neuvottelutiloja sekä näyttelytilaa.

Osa ilmanvaihtokoneiden energiantarpeesta katetaan aurinkosähköllä. Julkisivuun asennetut aurinkopaneelit tuottavat sähköä yhteensä noin 80 megawattituntia vuodessa. 1 800 m² laajuinen viherkatto sitoo pölyä ja hiilidioksidia ja viilentää tiloja kesäaikaan.

Kahdeksankerroksisen rakennuksen kokonaispinta-ala on noin 15 000 m². Erikoisuutena on jalustaosan neljä suurehkoa kattoikkunakokonaisuutta, laivanpiippua, joista kaksi palvelee varsinaisina kattoikkunoina auloille. Lisäksi kaksi muuta kattoikkunauloketta verhoavat sisälleen ilmanvaihdon ulospuhaltimet.

Kampusareenan pääurakoitsija oli SRV.