hometohtorin klinikka

Tiivis ei olekaan tiivis

Tiivistykset ovat korjauslistojen kärjessä. Parannusta on havaittavissa, mutta parannettavaa riittää vielä.

teksti ja kuvat hometohtori

Kosteus- ja homevaurioiden korjauksien suunnittelussa ja myös toteutuksessa on yleistynyt rakenteiden tiivistäminen. Tiivistäminen oikean kosteusvaurion korjaustavan tai uudisrakentamisen yhteydessä on hyvä asia, mutta tiivistäminen ei korvaa kosteusvaurion korjausta. Niin suunnittelijoiden kuin myös rakennuttajien ja urakoitsijoiden on hyvä muistaa tämä.

Rakennuskannan tuhannet rakennedetaljit

Lehdistössä ja televisiossa on toistuvasti juttua sisäilmaongelmista. Esimerkiksi ”tiivistyskorjaukset” ovat isossa roolissa sisäilmaongelmissa, koska varsinaista kosteusvauriota ei ole korjattu vaan on suoritettu vain tiivistys (kuva 1).

Rakennuskannassamme on tuhansia erilaisia rakenteita, jotka suunnittelijan on tunnettava ja tiedettävä. Suunnittelijan on päätettävä, milloin tiivistys on paikallaan. Kuvien esimerkkitapauksessa tiivistys ei ole oikea ratkaisu. Suunnittelijan on tiedettävä rakenne. Jos kohteesta on tehty kuntotutkimus, on tutkijan oltava suunnittelussa mukana. Muutoin ketjusta puuttuu yksi lenkki, ja toteutus on epäonnistumisen polulla.

Tutkituissa tiivistyskohteissa rakenteista on löytynyt vuotoja tiivistämättömästä jalkalistan naulanreiästä (kuva 1). Kuvassa 2 näkyy puolestaan sokkelin sisäpuolisen eristeen saumarako, joka on yhteydessä seinän alaosaan. Seinän verhouslevyn ja alapuun liitos ei ole tiivis, joten vuotoja tapahtuu levyn ja höyrysulun väliin sekä höyrysulun taakse.

Periaatteessa vanhoja puurunkoisia levyverhousseiniä on melko mahdoton saada tiiviiksi.

Jos seinärakenteessa on mikrobivaurio, pääsevät vuoto­ilman mukana sisäilmaan niiden aineenvaihdunnan tuotteet. Tämä on suurimpia sisäilmaongelmia aihuettavia asioita.

Tulevaisuus

Tulevaisuus näyttää tiivistyksien osalta synkältä. Korjauksia tehdään kiihtyvällä tahdilla syventymättä juuri lainkaan rakenteiden detaljeihin. Tämä johtuu mielestäni siitä, että suunnittelijoiden koulutus ei ole kohdallaan eivätkä tilaajat tiedä, mitä suunnittelijoilta tilataan.

Urakoitsijat rakentavat hanke­asiakirjojen mukaan, joten ongelma ei mielestäni ole urakoinnissa.

Kuva 1. Tyypillinen tapaus, jossa on tehty tiivistys. Lattian ja seinän rajakohta (sininen nuoli) on massatiivistetty, mutta jalkalistan naulanreikä on jäänyt tiivistämättä (punainen nuoli).
Kuva 1. Tyypillinen tapaus, jossa on tehty tiivistys. Lattian ja seinän rajakohta (sininen nuoli) on massatiivistetty, mutta jalkalistan naulanreikä on jäänyt tiivistämättä (punainen nuoli).
Kuva 2. Lattian ja seinän rajakohdassa sokkelin sisäpuolisen eristeen (styrox) saumarako (punainen nuoli). Saumarako on suoraan yhteydessä lattian alus­maahan.
Kuva 2. Lattian ja seinän rajakohdassa sokkelin sisäpuolisen eristeen (styrox) saumarako (punainen nuoli). Saumarako on suoraan yhteydessä lattian alus­maahan.
Kuva 3. ­Sok­kelin yläosan ja lattian raja­kohdan tiivistysmalli.
Kuva 3. ­Sok­kelin yläosan ja lattian raja­kohdan tiivistysmalli.
Kuva 1. Tyypillinen tapaus, jossa on tehty tiivistys. Lattian ja seinän rajakohta (sininen nuoli) on massatiivistetty, mutta jalkalistan naulanreikä on jäänyt tiivistämättä (punainen nuoli). Kuva 2. Lattian ja seinän rajakohdassa sokkelin sisäpuolisen eristeen (styrox) saumarako (punainen nuoli). Saumarako on suoraan yhteydessä lattian alus­maahan. Kuva 3. ­Sok­kelin yläosan ja lattian raja­kohdan tiivistysmalli.