Äänekoskella juntattiin

lähes 200 kilometriä paalua

Metsä Fibre Oy:n Äänekosken biotuotetehdas on isojen lukujen työmaa myös paalutukseltaan. Paaluja on tarvittu peräti 195 kilometriä. Työmaa saikin Betoniteollisuuden Vuoden 2016 Paalutustyömaa -tunnustuksen.

Betonipaalujen osuus paalutuksesta on yli 135 kilometriä. Suurin osa oli Paalutusohje PO-2011 -mukaista tyyppiä TB300b ja viidesosa järeämpää tyyppiä TB350a.

Paalujen määrän lisäksi vaativuutta toi työskenteleminen toiminnassa olevalla tehdasalueella erittäin vaihtelevissa pohjaolosuhteissa. Myös paalukuljetusten logistiikka työmaalle ja työmaa-alueella suunniteltiin ja aikataulutettiin tarkasti. Paalutustyö toteutettiin työyhteenliittymänä, jossa Lujabetoni Oy urakoi kohdetta kahden paalutusurakoitsijan ja yhden porapaalu-urakoitsijan kanssa.

Suuren määrän ja tiukan aikataulun takia paalutusta teki työmaalla yhtäaikaisesti 12 paalutuskonetta.

Paalutushankkeen projektinjohdosta vastasi T&T Maanrakennus Oy, paalutus­työn tekivät Niskasen Maansiirto Oy, Maasto-Seppo Oy, Junttapojat Oy ja Suomen Teräspaalutus Oy, mittaukset teki Inspecta Oy, T&T Maanrakennus Oy ja Destia Oy. Betonipaalut toimitti Lujabetonin Haapajärven tehdas. ■

Lue lisää biotuotetehtaasta sivulta 10 alkavasta jutusta.

Topit & flopit

+  Finnsementillä työskenneltiin koko vuosi 2016 ilman sairauspoissaoloon johtaneita työtapaturmia. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, jolloin yhtiö saavutti nolla tapaturmaa kokonaisen kalenterivuoden ajan.

+ Consti Yhtiöt Oyj sai Avainlipputunnuksen käyttö­oikeuden korjausrakentamisen ja taloteknisten palveluiden osalta. Suomalaisen Työn Liiton myöntämän Avainlipun saaminen edellyttää vähintään 50 prosentin kotimaisuusastetta tuotteen tai palvelun omakustannusarvosta, Yrityksellä on myös oltava merkittävä kotimainen omistusosuus sekä Suomessa toimiva johto ja Suomessa sijaitseva pääkonttori.

– Viime vuonna ilmenneiden betonin lujuuspuutteiden vuoksi Liikenne­virasto tutki pistokokeilla 18 maantiesiltaa, jotka on rakennettu vuosina 2011–2016. Tutkituista silloista yhteensä kuudessa sillassa ilmeni lujuuspuutteita.

– Sisäilman radon on tavalliselle suomalaisille merkittävin säteilyaltistuksen aiheuttaja. Radonaltistuminen lisää erityisesti tupakoijien keuhkosyöpäriskiä. Radonin arvioidaan aiheuttavan noin 280 keuhkosyöpäkuolemaa maassamme vuosittain.

AVI:lta huomautus koulun sisäilmaongelmista

Lounais-Suomen aluehallintovirasto huomauttaa Harjavallan kaupunkia vastaisuudessa huolehtimaan käytössään olevien rakennusten kunnon seurannasta ja turvallisen työ- ja opis­keluympäristön ylläpidosta lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Ensimmäiset tiedot Harjavallan keskustan alakoulun sisäilmaongelmista ovat jo vuodelta 2001. Ensimmäinen toimenpide, josta on toimitettu dokumentti aluehallintovirastoon, on vuonna 2006 suoritettu terveystarkastajan tarkastus, minkä jälkeen sisäilmaepäilyt ovat nousseet esille ja niitä on selvitetty useaan otteeseen. Selvitysten perusteella on toteutettu korjauksia ja huoltotoimia sekä ajoittain tehostettu siivousta.

Korjaukset ovat perustuneet kevyehköihin ja suppeisiin osatutkimuksiin ja niiden pohjalta annettuihin suosituksiin. Ensimmäinen perusteellinen laaja-alainen kuntotutkimus on tehty kesällä 2016.

AVI:n mukaan Harjavallan kaupungin olisi tullut huolehtia asianomaisella koulutuksella tai muutoin siitä, että teknisen toimen viranhaltijoilla olisi ollut riittävä tieto, taito ja osaaminen sisäilmaongelmien käsittelyyn. Sisäilmaongelmien uusiutuessa ja kohdentuessa toistuvasti samoihin tiloihin, olisi keskustan alakoulun tiloista tullut teettää perusteellinen kuntotutkimus jo aiemmin. ■

Musiikkitalo saa vihdoin mediaseinänsä

Helsingin kaupungin rakennuslautakunta myönsi tammikuussa 2017 rakennusluvan Musiikkitalon mediaseinälle äänin 5–4. Mediaseinä vastaa kooltaan ja sijoitukseltaan alkuperäistä rakennusluvan saanutta suunnitelmaa.

Päivitetyn suunnitelman on tehnyt Pauno Narjus LPR-arkkitehdeiltä. Narjuksen käsialaa oli myös alkuperäinen suunnitelma. Musiikkitalon rakennusvaiheessa mediaseinä jätettiin kuitenkin säästösyistä toteuttamatta.

”On hienoa, että Musiikki­talon julkisivu valmistuu vihdoin, yli 6 vuotta talon avaamisen jälkeen”, Musiikkitalon viestintäpäällikkö Marja-Leena Lehtimäki sanoo.

”Teknologia on kehittynyt huimasti sitten vuoden 2009, jolloin rakennuslupa media­seinälle ensimmäisen kerran saatiin. Uuden hakemuksen myötä päivitimme myös media­seinän teknologisen ratkaisun nykypäivän vaati­muksia ja mahdollisuuksia vastaavaksi.” ■

Muutoksia energia­tehokkuusmääräyksiin

Rakennusten energiatehokkuutta koskeva maankäyttö- ja rakennuslain MRL:n muutos tuli voimaan 1.1.2017. Muutos koskee uusilta rakennuksilta vaadittavaa energiatehokkuutta ja määrittelee perusteet lähes nollaenergiarakentamiselle.

Tarkemmat lähes nollaenergiarakentamista kos­kevat tekniset vaatimukset sisältyvät kolmeen erikseen annettavaan asetukseen, joita ovat valtioneuvoston asetus energiamuotojen kertoimista, ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta sekä ympäristöministeriön asetus sisä­ilmastosta ja ilmanvaihdosta.

Asetukset tukevat mahdollisuuksia suunnitella erilaisia ilmanvaihdon ratkaisuja. Esimerkiksi painovoimainen ilmanvaihto on edelleen mahdollista. Myös mahdollisuus perinteiseen hirsirakentamiseen jatkuu.

MRL:n muutos koskee rakennuksia, joiden lupahakemus tulee vireille 1.1.2018 tai sen jälkeen. Laissa luetellaan myös rakennustyypit, joita ei tarvitse rakentaa lähes nollaenergiarakennukseksi. Niitä ovat esimerkiksi loma-asunnot, joita käytetään alle neljä kuukautta vuodessa. ■

Työrauha nappia painamalla

NCC:ssä on meneillään asiakaskäyttöön tarkoitettu työrauha­nappulan pilotointi. Asiakas voi painaa nappulaa, jos rakennustyömaalta kuuluu liikaa meteliä. NCC:n työmaa saa häiriöilmoituksen välittömästi ja pyrkii heti hiljentämään äänitasoa.

Nappulan pilottikohde on Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevat Itämerenkatu 11–13:n toimistokorjaustyömaa, jossa toimivat muun muassa Sitra, Supercell ja Finanssialan Keskusliitto.

Yritysten kanssa on sovittu tietyt ajat, jolloin työmaalla voidaan työskennellä normaalisti. Poikkeavista aikatauluista voidaan myös sopia, ja nappulaa painamalla viesti välittyy suoraan työmaalle huomattavasti nopeammin kuin normaaleja reittejä pitkin. ■

Aliurakoinnin osuus kasvoi

Rakennusyritykset ovat sopeutuneet kysynnän äkilliseen kasvuun käyttämällä aliurakointia selvästi aiempaa enemmän. Ulkomaalaisten osuus työvoimasta ei kuitenkaan ole enää kasvanut. Se on jopa pienentynyt talonrakentamisessa kaikilla alueilla ja pysytellyt ennallaan infrarakentamisessa. Tiedot käyvät ilmi Rakennusteollisuus RT:n työvoimakyselystä.

Kapasiteettia on saatu nopeasti lisättyä aliurakoinnin avulla. Talonrakentamisessa oman työvoiman osuus on vähentynyt 21 prosenttiin ja infrarakentamisessa 45 prosenttiin.

Järjestäytyneiden pääurakoitsijoiden talonrakennustyömailla keskimäärin joka neljäs työntekijä on Uudellamaalla ulkomaalainen, kun kolme vuotta aiemmin ulkomaalaisia oli joka kolmas. Muualla Suomessa ulkomaalaisten osuus on laskenut kymmenestä viiteen prosenttiin. Infrarakentamisessa keskimäärin joka kymmenes työntekijä on ulkomailta. Osuus on suurempi Uudellamaalla ja pienempi maakunnissa. ■