Ruusut OP:n toimitalolle ja Meripaviljongille

OP Ryhmän Vallilan toimitilahanke ja Meripaviljonki saivat Helsingin rakennuslautakunnan vuotuisen tunnustuspalkinnon, Rakentamisen Ruusun 2015, joka on tunnustus poikkeuksellisen laadukkaasta rakennettuun ympäristöön liittyvästä työstä. Sekä OP Vallila että Meripaviljonki edustavat ajankohtaista täydennysrakentamista.

Uusi ja vanha sopusoinnussa

OP Ryhmän uusi toimitilarakennus on paluuta 1900-luvun alkuvuosikymmenten korkeatasoiseen pankki- ja liiketila-arkki­tehtuuriin. JKMM Arkkitehdit Oy voitti OP-Pohjolan järjestämän arkkitehtuurikilpailun Vallilan korttelin julkisivun uudistamisesta ja yhden korttelin rakennuksen korvaavasta uudisrakennuksesta. Kilpailuvoitto laajeni kattamaan lähes koko korttelin.

Rakennus on yhdistetty taitavasti lähiympäristön vanhempaan rakennuskantaan, eikä se suuresta mittakaavastaan huolimatta riko kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Puu-Vallilan luonnetta. Sisätiloissa korostuvat kotimaisuus, suomalainen luonto ja moderni perinne. Monitilatoimiston sisältävä ­rakennus on nykyaikaisuudessaan maailman huippua.

Rakennus palkittiin vastikään myös Vuoden Teräsrakenteena.

Toimitalon tilaaja on OP Ryhmä. Pääsuunnittelija on arkkitehti Asmo Jaaksi JKMM Arkkitehdit Oy, rakenne­suunnittelu on Finnmap Consulting Oy:n tekemä. Projektinjohtourakoitsija oli Haahtela-rakennuttaminen Oy.

Ravintola kelluu ponttoneilla

Eläintarhanlahdella kelluva ­ravintolarakennus Meripaviljonki toteuttaa ansiokkaasti Helsingin merellisyyden politiikkaa rikastaen Siltasaaren historiallisesti arvokasta kaupunkikuvaa ja säestäen Ympyrätalon pyöreää muotoa. Julkisivujen haasteellinen muotokieli on tuottanut lukuisan määrän detaljeja, joihin suunnittelija ja rakentajat ovat paneutuneet tuloksellisesti. Esimerkiksi Meripaviljongin ponttonit rakennettiin kahdesta osasta, jotta ne mahtuisivat Pitkänsillan alta kotisatamaan Eläintarhanlahdelle.

Sisätila on suunniteltu maiseman ehdoilla. Rakennusteknisesti ainutlaatuisen kohteen suunnittelu ja toteutus ovat edellyttäneet eri osapuolilta uskallusta ja luovuutta.

Meripaviljongin rakennuttaja on Helsingin Työväenyhdistys ry, pääsuunnittelija on arkkitehti Simo Freese, Arkkitehtitoimisto Freese Oy, rakennesuunnittelija A-Insinöörit Oy. Pääurakoitsija oli raisiolainen Europlan Engineering Oy. ■

Kansallispuisto Suomussalmen Hossaan

Itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 kansallispuisto on tulossa Suomussalmen Hossaan ja Moilasenvaaralle sekä Kuusamon Julman-Ölkyn alueelle. Kansallispuiston perustaminen on yksi hallituksen kärkihankkeista. Pääkaupunkiseudulle Porkkalaan perustetaan luonnonsuojelualue.

Juhlavuoden kansallispuiston tärkein valintaperuste oli, että alue tai puiston sijaintipaikka on ollut merkittävä Suomen itsenäistymisprosessin ja itsenäisyyden säilyttämisen näkökulmasta.

Kansallispuiston pinta-ala on noin 11 000 hehtaaria. Valtio omistaa alueet, ja ne kuuluvat Natura 2000 -ohjelmaan. Kansallispuiston ydin on noin ­­­­ 9 000­ hehtaarin laajuinen Hossan retkeilyalue, joka on myös osa Kalevalapuistoa sekä Fennoskandian vihreää vyöhykettä.

Porkkalan valtion omistamille alueille perustetaan luonnonsuojelualue valtioneuvoston asetuksella. Se käsittäisi Kirkkonummen ja Inkoon saaristojen Natura-alueiden maa- ja vesialueiden lisäksi myös avomeren yleisten vesien matalikoita, joilla on runsaita sinisimpukka- ja punaleväesiintymiä.

Itsenäisyyden juhlavuoden kansallispuistohankkeelle on varattu 3 miljoonaa euroa, josta noin 2,5 miljoonaa kohdistetaan Hossan kansallispuistoon ja puoli miljoonaa Porkkalan luonnonsuojelualueeseen. ■

Paalutustyömaalle tunnustus

Vuoden 2015 Paalutustyömaalla Helsingin Itäkeskuksessa lyötiin noin kolmessa kuukaudessa yli 40 kilometriä teräsbetonipaaluja vanhaan merenpohjaan. Työ tehtiin vaativimmassa PTL 3 -paalutustyöluokassa.

Tunnustuksen jakaja, Betoniteollisuuden paaluvaliokunta korosti paalutustyön erinomaista organisointia ja johtamista, sujuvaa yhteistyötä hankkeen osapuolten välillä sekä teräsbetonipaalujen ominaisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä.

Paalutustyömaa-tunnustus tuli kokeneelle toteutusketjulle. Paalutuksen teki maanrakennus- ja perustusurakoitsija Kreate Oy:n aliurakoitsijana YIT Rakennus Oy.

Kohteen maaperä on vanhaa merenpohjaa. Pinnassa on noin metrin täyttömaakerros, sen alapuolella löysää savea 10–15 metriä ja savikerroksen alla 5–25 metrin tiukka hiekka-moreenikerros.

Kohteeseen paalutettiin 2  500 yksittäistä teräsbetonipaalua. Pienempiä, 250 x 250 mm²:n paaluja tarvittiin noin 700 ja isompia 350 x 350 mm² -paaluja noin 1  800 kappaletta. Paalujen pituudet vaihtelivat 13–20 metriin. Paalut toimitti HTM Yhtiöt Oy.

Tuomaristo kiitti erityisesti kohteen huolellista ennakkosuunnittelua ja riittävän laajaa koepaalutusta PDA-mittauksia hyödyntäen. Kiitosta sai myös paalutoimittajan ja työmaan välinen toimiva yhteistyö ja tiedonkulu. Paalutilaukset tehtiin lohkoittain. Työn lähtökohtana oli lohkokohtaisten koepaalutusten perusteella arvioidut paalupituukset ja -määrät, jolloin varmistettiin virheettömät ja täsmälliset paalutoimitukset varusteineen. ■

47 % lukijoista: Rakennustaito alan tärkein tietolähde

Aikakausmedian tutkimus ammatti- ja järjestölehdille, Rakennustaito 6/2015, kertoo lehden olevan 47 prosentille lukijoista alan tärkein tietolähde, mikä ylittää reippaasti vuosina 2012–2014 tutkittujen ammatti- ja järjestölehtien vastaavan kumulatiivisen prosenttimäärän.

Rakennustaidon lukijoilla on myös suuri painoarvo työssään, sillä 19 prosenttia heistä vastaa yksin yrityksessä tehtävistä hankintapäätöksistä, ja 45,5 prosenttia lukijoista vastaa yhdessä muiden kanssa yrityksen hankintapäätöksistä – eli lehden lukijoista 64,5 prosenttia päättää yrityksensä hankintapäätöksistä. Lehden lukijakunta arvostaa suuresti myös lehden mainoksia, sillä 46 prosenttia lukijoista luottaa Rakennustaidossa esiteltyihin tuotteisiin ja palveluihin.

Kolme vuotta sitten uudistunut lehti saa paljon kiitosta monimuotoisista ja rikkaista tarinoistaan – lisäksi uuden lehden ilmettä, ulkoasua ja sisällön kiinnostavuutta kiitellään.

Lehdellä on säännöllinen lukijakunta – 93 prosenttia lukijoista lukee lehden jokaisen numeron. 83 prosenttia lukijoista on seurannut lehteä yli 5 vuotta. Rakennustaito luetaan mieluiten painettuna (67,8 prosenttia) siten, että lukemista täydennetään sähköisesti (26,7 prosenttia). ■

Uusien asuntojen tarve keskittyy suurimmille kaupunkiseuduille

Neljälletoista suurimmalle kaupunkiseudulle tarvitaan yli 760 000 uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Se on lähes saman verran kuin koko maahan on rakennettu 25 viime vuoden aikana. Muualla Suomessa uusien asuntojen rakentamistarve jää vähäiseksi heikon väestökehityksen vuoksi. Tämä käy ilmi Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tuoreesta Asuntotuotantotarve 2040 -tutkimuksesta.

VTT selvitti, kuinka paljon Suomessa tulee rakentaa asuntoja ja minne. Vuotuinen kokonaistarve on jatkossa keskimäärin 30 000 uutta asuntoa, mikä on hieman enemmän kuin viime vuosien arvioitu tarve ja toteutunut tuotanto. VTT:n erikoistutkija Terttu Vainion mukaan merkittävin ero aiempaan nähden on asuntotarpeen yhä voimakkaampi keskittyminen suurimmille kaupunkiseuduille.

Maahanmuutto voi vauhdittaa kehitystä

Väestöennusteessa on arvioitu nettomaahanmuuton pysyttelevän viime vuosien tasolla. Siinä ei ole otettu huomioon viime syksynä alkanutta turvapaikanhakijoiden määrän kasvua. Maahanmuuton kiihtyminen voi nostaa uusien asuntojen kokonaistarpeen yli 800 000 asuntoon.

Osan maahanmuuton synnyttämästä asuntotarpeesta voi täyttää ottamalla käyttöön tyhjinä olevia asuntoja. Paine kohdistuu kuitenkin etupäässä kasvukeskuksiin, jonne valtaosa maahanmuuttajista ennen pitkää hakeutuu.

Työkalu kehitykseen varautumiseksi

Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut pääekonomisti Sami Pakarinen Rakennusteollisuus RT:stä korostaa, että edessä on huomattava yhteiskunnallinen haaste. Esimerkiksi Helsingin seutu tarvitsee 50 prosenttia, Tampereen seutu 40 ja Oulun seutu peräti 54 prosenttia lisää asuntoja niiden tämänhetkiseen asuntokantaan nähden. Tämä on otettava huomioon muun muassa kaavoituksessa ja investoinneissa joukkoliikenteeseen, jotta asuntopula ei muodostu koko talouskasvun tulpaksi.

Tammikuussa 2016 julkaistun tutkimuksen tilasivat ympäristöministeriö, Rakennusteollisuus RT, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Kuntarahoitus ja Suomen Hypoteekkiyhdistys. ■

YBT aloittaa elementtituotannon Haaparannalla

YBT Oy:n ruotsalainen tytäryhtiö YBT Sverige AB on ostanut Haaparannan teollisuusalueelta lähes kahden tuhannen neliön betonielementtien valmistukseen rakennetut tuotantotilat. Uusi tehdas työllistää 15 henkilöä.

Ylitorniolla perustettu YBT on tehnyt teollisuuteen muun muassa LKAB:lle, SCA:lle ja Söderenergille suurtoimituksia suunniteltuna, toimitettuna ja asennettuna.

YBT:n Suomen tehtaat sijaitsevat Ylitorniolla, Raahessa ja Kuhmossa. YBT:n palveluksessa työskentelee nykyään 50 betonialan ammattilaista. Yrityksen tuotannosta noin puolet toimitetaan Ruotsin markkinoille. ■

Tulityökoulutus uudistui

Tulityökoulutus sekä katto- ja vedeneristysalan tulityökoulutus yhdistyivät vuoden 2016 alussa. Uudistuksen myötä luvan myöntäminen helpottuu.

Tähän mennessä luvan myöntäjät ovat joutuneet käymään molemmat tulityökurssit. Vuoden alusta riittää yksi koulutus. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) myöntämä tulityökortti on nyt voimassa Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Pohjoismaisten palontorjuntaliittojen hyväksymä tulityökortti hyväksytään myös Suomessa.

Ennen vuotta 2016 suoritettu koulutus on voimassa tulityökortissa mainitun ajan ja oikeuttaa tekemään vain kortin mukaisia töitä. Uusi tulityökortti antaa pätevyyden vaarojen tunnistamiseen perinteisessä tulityössä. Varsinainen ammatillinen osaaminen on hankittava muussa koulutuksessa.

Suomessa tulitöiden turvallisuuskoulutusta on järjestetty jo vuodesta 1988 alkaen. Koulutuksen ansiosta tulitöistä aiheutuvien suurpalojen määrä on vähentynyt merkittävästi, mutta tulitöistä aiheutuu edelleen liian monta tulipaloa.

SPEKin rekisterin mukaan marraskuussa 2015 yhteensä 405 525 henkilöllä on voimassa oleva tulityökortti sekä 11 596 henkilöllä voimassa oleva katto- ja vedeneristysalan tulityö­kortti. ■